Tammikuu oli letkeähkö remppakuukausi. Maalari rehki meidän puolesta reilut pari viikkoa ja sai palautettua huoneiston alkuperäiseen 1930-luvun loistoonsa. Iso kiitos Laurille Tammijuuri Oy:stä!
Päätettiin, että sekä katto että seinät verkotetaan, jotta tasoitteet eivät lähtisi lohkeilemaan. Toki se maksoi vähän ekstraa, mutta toisaalta kaikki pinnat olisi pitänyt kuitenkin ylitasoittaa, joten melkein samalla vaivalla maalari levitti vahvikeverkon tasoitekerroksen alle.
Haluttiin käyttää muutamassa kohdassa spessuvärejä, kuten tässä takan päällisessä. Eteiseen tuli roosan värinen katto ja taustaseinä. Katsotaan niitä enemmän myöhemmin.
Samalla kun maalari tasoitteli seiniä, me Sallan kanssa maalattiin lempääläisen Lauta Oy:n lattialistoja. Kulmapalat ostettiin Helsingin Erikoishöyläämöstä Malmilta. Kulmapalat kuten listatkin olivat puuvalmiita, joten myös ne saivat neljä kerrosta maalia ylleen. Listojen maalaaminen on ihan rentouttavaa – ekan päivän, mutta 24h yhden viikonlopun aikana listojen maalausta ei. Nyt se(kin) urakka on jo unohtunut työmuistista ja jättänyt korkeintaan remppatraumat jonnekin mielen syövereihin, joten lopputulos on ainut mikä enää merkkaa. Ja on nää listat varmasti nätimmät kuin valmiiksi maalatut MDF-listat.
Heti maalaussavotan perään Romanoffin lattiakundit tulivat asentamaan parkettia ja tsädääm, pinnat oli kunnossa. Lattian asennuksen kanssa oli jonkin verran ongelmia, mutta päästiin niistä asennusfirman kanssa sopuun ja kaikille jäi urakan jälkeen hyvä mieli.
Lattian asennus oli tietenkin merkittävä juttu meille monella tapaa, mutta ennen kaikkea se oli tärkeä vaihe remontin kannalta, sillä sen jälkeen päästiin vihdoin tekemään taas töitä myös itse.
Lattiata odotellessa korostui oikeastaan tähän mennessä eniten se remontin totuus, että töiden tekemisellä on välillä vain yksi oikea järjestys. Meidän remppa-aikataulu oli alusta alkaen suunniteltu niin väljäksi, että se mahdollisti töiden venymisen. Nyt kun mitään erityisiä kommervenkkeja ei ole sattunut ja remppa on edennyt mallikkaasti, on välillä iskenyt kärsimättömyys, kun tekemättömiä töitä olisi, mutta niitä ei ole päässyt tekemään. Tämä on toki vain ja ainoastaan ihana tilanne, ja niin first world problem, että vähän hävettää.
Vaatekaappeja tarvittiin myös siksi, että saatiin kaikki rempparomut pois meidän olkkarin ja eteisen kiinteistä kaapeista, jotka haluttiin myös maalata sisältä. Myös pistorasioiden asentaminen oli odottanut lattiaa ja nyt meillä tulee vihdoin virtaa myös muualta kuin kylppäristä!
Moni juttu on siis edistynyt, kiitos siitä taas kerran myös isille, jotka ovat hienosti jaksaneet olla mukana tässä projektissa.
Seuraavaksi remontissa alkaa yksi odotetuimmista vaiheista, eli keittiön asennus. Kaapit ja koneet odottavat nätisti paketeissaan ammattiasentajaa, joka aloittaa työt ensi viikolla. Toivotaan kovasti, että kaikki menisi hyvin ja #muuttomaaliskuussa2020 olisi totta.
Seuraavan kerran täällä on toivottavasti unboxing therapy, kun päästään käärimään paperit vastavalmistuneen kodin ympäriltä. Maybe tehdään vielä yksi postaus ihan tyhjästä ja valmiista asunnosta ennen kuin kannetaan kamat sisälle. Tai sitten ihastellaan koko komeutta kerralla.
Siihen asti.
