Vihdoin!

Melkein puolen vuoden odotus on ohi, ja saimme viime viikolla vihdoin avaimet Abrahaminkadulle! Odottavan aika on tunnetusti pitkä, mutta meille se oli myös hyvä hetki elää säästeliäästi ja kartuttaa remppabudjettia. Ollaan myös käytetty aika paljon aikaa (rempan) suunnitteluun, mikä toivottavasti säästää meitä myöhemmin kaikista tummanharmaimmilta hiuksilta. Nyt kuitenkin katsaus siihen, mitä ensimmäinen remppaviikko piti sisällään.

Kuten suunnitelmasta näkyy, ensimmäinen viikko oli purkuviikko. Sitä ennen teimme asbestikartoituksen, jonka teki luonnollisesti Alipaine Oy ja mestari Pertti Heija. www.alipaine.fi

Pertti on tehnyt elämänsä aikana tuhansia asbestikartoituksia, niistä valtaosan viimeisen neljän vuoden aikana Alipaine Oy:n palveluksessa.

Asbestia ei rakenteista löytynyt, ja mikä parasta, lattian avaus paljasti huoneiston lattian valetuksi. Laminaatin alta ei siis löytynyt lankkulattiaa, jota niin moni pitää jostain syystä nykyään ”alkuperäisenä lautalattiana”. Ehei, se rakoja täynnä ja 17 astetta ikkunalinjasta vinosti asennettu lankku ei ollut koskaan tarkoitettu käveltäväksi, vaan alusmateriaaliksi. 1900-luvun alussa lankut peitettiin esimerkiksi linoleum-matolla, eikä silloin ole ollut hirveästi väliä, miltä alapuolella oleva puulattia näyttää. Meille oli lottovoitto, että lattia on betonia ja kauttaaltaan kovin suora. Parkettilattian asennus onnistuu näin ollen suhteellisen pienin alustan tasoituksin.

Sallan äiti ja isä toivat purkutöitä varten kaikennähneen jättilekan!
Jessen äiti tuli ekalla viikolla auttamaan tapettien poistossa, leopardibyysat jalassa ofkoos
Vanha keittiö purkautui helposti
Van tiim ❤
Tää homma oli vielä kovin helppoa

Ja sitten päästäänkiin pihviin. Purkupäivä, purkupäivät, purkuviikko.

Alun perin olimme ajatelleet, että purkuviikko menee näin:
”Päivänä ensimmäisenä leka seinät kaataa,
toisena kasat lapio pois siirtää,
kolmantena peräkärry kuonan pois ajaa,
neljäntenä Jesse ja Salla kiittää”

Ihan näin ruusuisesti homma ei edennyt, vaan peräkärryn kantavuus ja isien selät jouituivat koetukselle. Myös kaveriapuun jouduttiin turvautumaan. Kiitos, liha-pekka avusta!

Tältä keittiössä näytti ensimmäisen puolen tunnin jälkeen
lohduton näky

Saimme kuin saimmekin purkutyöt tehtyä loppujen lopuksi neljässä päivässä. Jätettä kertyi 5 peräkärryllistä, yhteensä 4000kg. Nyt asunto alkaa olla ns. ”luilla” ja seuraavaksi sisään voidaan alkaa kantaa 2020-luvun materiaaleja. Naapurit olivat tällä viikolla tosi ymmärtäväisiä ja kiitoksia tuli varsinkin rapun siisteydestä. Siitä vastasi Tolu-Salla, joka on luutunnut rapun ja hissin jo kolmesti.

Tää rutiini on yllättävän helppo tapa pitää välit naapureihin